Tahko Throwback Thursday & Terho Heliranta!

Hyvinkään Tahko oli se urheiluseura, johon liityin jo nuorena jäseneksi 8.8.1962. Silloin sain jäsenkortin
sen aikaisen puheenjohtajan Kai Vakkurin allekirjoittamana ja se on edelleen säilössä. Mainitsen hiihdon ensin, kos-
ka se oli veljieni ja isäni mukana olon vuoksi tärkeä siihen aikaan. Ensimmäisiä Tahkossa taustalla
olon tehtäviäni oli toimia saunanlämmittäjänä reilu 10-vuotiaana Tahkon omalla hiihtomajalla kahtena syksynä, kun hiihtovalmennettavat lähtivät pitkälle vaellukselle Hausjärven maastoon. Saunan piti
olla lämmin, kun he tulivat vaellukselta. Tahkon oma maja oli muuten Sahanmäessä nykyisen Isoverin tehtaan alueella. Tehtaan tullessa alueelle maja purettiin. Hiihdin myös siihen aikaan itse ikäisteni kanssa kilpailuissa.

Pesäpalloa pelailtiin kesäisin Sahanmäen korttelikuvioissa Pihkalassa. Tuolloin mukana oli innokkaasti pari luokkakaveriakin, mm. Timo Keski-Jyrä ja Elo Anonen. Omien tyttärieni Annen ja Miian kautta pesäpallon valmennus- ja pelinjohtokuviot tulivat kuvioihin jo vuonna 1984 korttelipesiksessä Viertolan alueelta. Saman vuoden syksynä tyttäreni Miian siirtyessä telluista D-ikäseksi, Peltosen Aarre lähestyi minua Tuulan ehdottamana, ja kysyi, ottaisinko ikäluokan edustusjoukkueen vastuulleni. Siitä se aika pitkä taival pesäpallon parissa eri tehtävissä alkoi jatkuen aina vuoteen 2015 asti, josta en antaisi yhtään päivää pois. Harmittava havaintoni oli aina, että tyttöjen taustalla oli liian vähän lastensa isiä mukana, mutta poikien taustalla heitä pyöri hyvin kyllä. Tosin minulla on neljä tytärtä ja on aina hyvä kritisoida, kun ei ole ollut poikia valmennettavana.

Terhon tytär Miia Tahkon pelimaskotin kanssa.

Ensimmäinen vuosi 1985 pesisleirillä Oulussa päättyi meidän nuoren joukkueen osalta sijalle yhdeksän. Siitä paljonkin itseeni ottaneena päätin, että nyt aloitetaan harjoittelu ja valmentautuminen toden teolla. Samaan aikaan olin myös Hyvinkään Hiihtoseuran nuorten valmennuksessa mukana ja myös seuran johtokunnassa. Tahkossa vuodet 1985-1986 olin myös Tahkon yleisurheilujaoston puheenjohtaja, joka vei kaiken vapaa-ajan urheilupuistossa monena iltana eri tehtävissä. Valmentajana ja vähän kaikessa muussakin olin mukana ja sen lisäksi kuulutuskin tuli mukaan kuvioihin niin kesäisin pesäpallon kuin talvisin hiihtokilpailuidenkin parissa.

Terho talkoohommissa.

Vuodelle 1986 D-tyttöjen pesäpalloharjoituskausi alkoi syksyllä saliharjoitteluna ja Hyvinkään Yhteiskoulun salin tilaan tein aina lyöntipaikalle lainapeitteelle pressun ja telineet. Harjoitutin tyttöjä todella paljon pääpainon ollessa lyönneissä ja eri vaativiin tilanteisiin valmistautumisessa, joka harjoituskerta. Harjoitteet alkoivat tuottaa tuloksia myös pelinjohtajan silmään jokaisessa pelitilanteissa ja tuotti lisää itseluottamusta tulevaan kesään.

Vuosi 1986 oli pesisleiri Seinäjoella ja odottaa saattaa, että yhdeksäs sija oli muutettavissa aivan toiseen asentoon. Voitimme leirimestaruuden ilman yhtäkään otteluhäviötä ja pohjanmaalla se oli todella tärkeää meille kaikille. Ottelujen jälkeen paikalliset vanhemmat tulivat antamaan palautetta hyvinkin vakavalla mielellä ja sanoivat, että joukkueesi pärjäisivät noilla otteilla vaikka naisten SM-sarjassakin. No tämä kuuluu pesäpalloon nämäkin maininnat varsinkin kun peli kulkee hyvin. Olimme siis todellinen lyöntijoukkue koko viikon ajan. Mainitakseni numerosta yksi eteenpäin, nro 2 Krista Laurila, nro 3 Tia Kurppa, nro 4 Miia Heliranta (nyk. Huohvanainen) ja Kaisu Eronen numero viisi. Numero yksi Noora Berg eteni aina kärkenä ja kolmikko vei aina pesät täyteen ja kotiutus onnistui aina Miian ja Kaisun vaihdellessa vuoron perään numerolla neljä ja viisi eri otteluissa. Kakkoskärki oli myös todella tehokas mm. Eija Holmista, Elina Ikosesta ja Katja Lehdosta eteenpäin.


Leirimestaruus voitettiin siis Hyvinkään Tahkolle hienon leiriviikon jälkeen. Nämä kirjoitan siksi tähän muisteloon, koska se kesä oli aivan unohtumaton meille kaikille. Uskon, että sitä ei ole unohtanut meidän tytötkään, jotka myöhemmin siirtyivät edustusjoukkueisiin.

Vuodet 1987-1988 olivat tyttöjen osalta jo suurleirien aikaa ja näinä vuosina menestyksemme jäi molemmilla
kerroilla viidenneksi. Putosimme neljän joukosta ja mitaliotteluista molempina vuosina juoksuerojen vuoksi. Näinä vuoisina Jyväskylän Kiri hallitsi pääosin mm. Riikka Niemisen (Välilä nyk. Sallinen) johdolla ja Seinäjoen Maila-Jussien vahvistuessa pohjanmaalla. Taas sain pelinjohtajana harmittelun aihetta ja se aiheutti jälleen lisätoimenpiteitä valmennuksessa ja tyttöjen harjoitteluasenteissa.

Vuodet 1989 ja 1990 olivat sitten jälleen menestyksen mitalivuosia. Vuonna 1989 voitimme B-tyttöjen SM-Hopeaa Jyväskylän Kirin voittaessa SM-Kultaa. Kausi 1990 oli meidän kausi. Voitimme B-tyttöjen SM-Kultaa ja jätimme Jyväskylän Kirin Hopealle. Näihin vuosiin sain monta täydennystä nuoremmista pelaajista, esimerkiksi Tuomo Oinosen vetämästä C-tyttöjoukkueesta.
Mirkka Oinonen (nyk. Tschesmenski), Kaisu Eronen, Krista Laurila ja Päivi Eloranta (nyk. Varonen) löivät ratkaisevat juoksut meille kahden ottelun lopputuloksen turvin ja näin myös mestaruuden. Tyttäreni Miialta meni juuri ennen ratkaisevia otteluita polven eturistiside ja avoleikkaus oli edessä juuri ennen vuoden 1990 B-tyttöjen Itä-Länsi -ottelua, joten hän oli poissa kokoonpanosta. Toimin itse tuolloin Lännen pelinjohtajana.


Kauden 1990 jälkeen B-tytöille oli jo tiedossa hyvä jatkaja, ja oli tärkeää, että Tuomo Oinonen jatkoi valmentajana ja pelinjohtajana hyvin kehittyneiden tyttöjen kanssa. Tuomon johtamana B-tytöt voittivat vuonna 1991 SM-Pronssia ja vuonna 1992 jälleen Suomen mestaruuden. Saatoin vähän siinäkin olla mukana taustalla. Saldona neljän peräkkäisen vuoden jälkeen oli B-tytöissä kaksi SM-kultaa, yksi SM-hopea ja yksi SM-pronssi.

Sitten tulikin pitkä tauko ja seuraavat tyttöpesiksen menestysvuodet tulivat nykyisille Tahkon Leidien pelaajille. Petri Kaijansinkko tuli toiminnanjohtajaksi Tahkoon vuonna 2013 ja johdatti D ja C-ikäisenäkin menestyneet tytöt mitaleille.

Kaikkiin näihin vuosiin pelinjohtajana olin neljänä vuonna peräkkäin kaksi kertaa C-tyttöjen ja kaksi kertaa B-tyttöjen Itä-Länsi -pelinjohtaja. Kerran hävisin Lännen joukkueella 1989 Kemissä, pelinjohtajana vastassa oli Jyväskylän Kirin naisten SM-joukkueen valmentaja Riitta Jalonen. Vuonna 1990 olin B-tyttöjen pelinjohtaja Vihdissä ja Idän joukkueen pelinjohtaja oli Petri Kaijansinkko, myös Kirin naisten SM-joukkueen viuhkamies siihen aikaan . Peten Itä hävisi meidän tyttöjen hyvien onnistumisten ja suoritusten jälkeen.

Aloitettuani vuonna 1989 Tahkon naisjoukkueen taustakuviot ja menestyksekkään kauden 1990 jälkeen pelinjohtotehtävät
jäivät, vaikka Aulis Paski vielä pyysikin vuonna 1991 jatkamaan Paavo Reunasen luopuessa pelinjohdosta. Vuosina 1988-1989 naisten pelinjohtaja oli Ari Skyttä ja Paavo Reunanen toimi kaudella 1990 pelinjohtajana, ja hänen piti olla myös samaisessa tehtävässä kaudella 1991. Onneksi saimme pelinjohtoon legendaarisen pesismiehen Antti Laurilan, joukkueessa pelaavan Krista Laurilan (nyk. Haataja) isän. Siihen aikaan toimieessani niin joukkueenjohtajana kuin tyttö- ja naisjoukkueiden valmennusjohdosta vastaavana, sain aivan riittävästi tehtäviä aina kuulutustehtäviä myöden, jonka aloitin jo vuonna 1989. Naisten kuulutukset hoiti sitä ennen Markku Kontturi.

Nyt kun tämä muistelo poukkoilee vähän, niin palaan vielä kauteen 1988 kun Ari Skyttä tuli pelinjohtoon – innokkaana tietenkin. Isoin muisto on kun naisten joukkueeseen tarvittiin uusia pelaajia ja meillä niitä lupaavia nuoria oli. Arppa katsoi harjoituksissa Kaisu Erosen lukkaripaikalle ja toinen joukkueeseen päässyt oli minun tyttäreni Miia Heliranta. En ollut mukana valinnoissa silloin, Olli Simola, Timo Harju ja Timo Tiilola muistavat paremmin. Siitä ajasta muistan kun nämä nuoret pelasivat ensimmäisen kotiottelussa erittäin hyvin, niin Kaisu kun Miiakin.

Miia oli jokerina ensimmäisessä ottelussa ja löi heti kolmospesän päältä kunnarin. En muista miten ottelu päättyi, mutta Arppa teki miehen työn, kun tuli vielä ottelun jälkeen meille kotiin ja sanoi, että Miia teki todella vaikutuksen muutenkin otteillaan, ja oli lunastanut paikkansa jatkossakin kokoonpanossa. Isänä se vaikutti minuun todella paljon, sillä olin tehnyt paljon töitä tyttöjen valmennuksessa ja ajattelin myös tietävänikin jotain. Seuraavina vuosina naisten edustusjoukkueeseen nousivat vastaavasti meidän valmennuksen kautta mm. Krista Laurila ja Mirkka Oinonen. Haukkamaan Pirjo oli myös alueeltamme, kuten myös Siirolan Sari, ja kaikki menestyivät erittäin hyvin. Laskin jossain vaiheessa, kun Tahko joutui luopumaan taloudellisista syistä sarjapaikasta 1995, että näiden edellä mainittujen asioiden takia Tahkon naisjoukkueen pelaajat pelasivatkin jatkossa eri puolilla Suomea monessa eri joukkueessa, sillä heidät haluttiin niihin. Krista Laurila, Kaisu Eronen, Mirkka Tchesmenski, Päivi Eloranta, Leena Rantatorikka jne. Lisäksi Pirjo Haukkamaa ja Sari Siirola olivat joukkueessa mukana Tahkon ajalta alkaville omille menestyville pelaajaurilleen.

1991-1994 olivat hyviä pesäpallon täyteisiä vuosia. Vastasin nais- ja tyttöjoukkueiden osalta paljosta. Talouden ollessa juuri niinä vuosina todella lamassa koko valtakunnassa, se vaikutti myös Tahkon osalta kaikilla sarjatasoilla, niin aikuisten edustus- kuin juniorijoukkueissakin. Vuoden 1994 jälkeen Tahkon naiset joutuivat luopumaan sarjasta, sillä toimintaan ei saatu riittävästi rahoitusta ja mahdollisuutta jatkaa SM-sarjassa ei ollut.

Hyvinkään Tahkon pääkuuluttajaksi ja etelän alueella miesten superpesiksen kuulutuksiin sekä juontoihin lupauduin vuodesta 1995 alkaen. Edellä kerroin, että aloitin pyydettäessä jo vuonna 1989 ja silloin olin mukana Pihkalassa ensin naisten otteluissa. Miesten otteluiden kuuluttamisen aloitin vuonna 1992 yhden ottelun verran ja kaudella 1993 kuulutin myös yhden ottelun riihimäkeläisen Kalervo Viitasen pyytämänä, koska tässä ottelussa oli vierasjoukkue Pihkalassa RPL. Kalervo kuulutteli siihen aikaan myös Riihimäellä RPL:n ottelut, joten halusi Tahkolaisen mikrofooniin. Vuonna 1995 olikin jo sitten laajempi kokonaisuus kuulutuksissa, vaikka Tahkon naisjoukkue ei enää ollutkaan pääsarjassa. Tahkon pesäpallojaostossa ollessani Lasse Niiranen ehdotteli, että voisinko ottaa miesten ottelukuulutukset hoitaaksesi ja lupauduin. Samana vuonna 1995 Superpesiksen toimitusjohtaja Kimmo Tolonen otti yhteyttä, tosin Kalervo Viitasen ehdottamana, kysyäkseen tulisinko hoitamaan kuuluttamisen Kaisaniemeen silloin superpesiksen itse hallinnoimiin seitsemään otteluun. Ottelut olivat nimeltään Kaisaniemen ALL STARS ja kaikki ottelut olivat siihen aikaan MTV:n toteuttamia suoria lähetyksiä. Ismo Jokinen oli tuolloin kenttähaastattelijana, kuten hän oli myös muutamina vuosina Pihkalassakin. Sille tielle kun lähdin niin lisää pyyntöjä tuli eri otteluihin.

Helsingissä ottelut jatkuivat kun Kaisaniemen Tiikerit perustettiin kaudelle 1997. Esa Honkalehto oli niissä otteluissa pääkuuluttaja, mutta Essin pyynnöstä olin kolmessa ottelussa tuuraamassa. Esa oli silloin kiireinen, sillä Tahkolla oli kesällä 1997 vastuut vuoden Itä-Länsi -otteluista. Vuonna 1998 tuli lisää vastuita Tahkon kuulutuksien lisäksi Kaisaniemen Tiikereistä ja kuulutin molempia etelän pääsarjaseurojen otteluita Pihkalassa ja Braahen kentällä Helsingissä. Silloin oli sovittu, että Hyvinkäällä ja Helsingissä pelataan aina eri päivinä yhtä lukuun ottamatta. Ottelupäivä oli se kuuluisa ja surullinen Veikkauksen veto-ottelu, josta tuli paljon ongelmia jatkossa. Ilkka Mustolta tuli selvä käsky, että Pihkalassa kuulutat ja se oli sillä selvä. Pyysin tuuraamaan Tiikereiden otteluun Mika Mäkelän. Edelleen tuli kuitenkin pyyntöjä Helsingissä otteluihin, jotka pelattiin osin Meilahden kentällä ja osin silloisella Finnairstadionilla, ja vuorottelin Meilahdessa Mertarannan kanssa.

Kuuluttamo Team. Kuvassa Terho, Henna Backberg, Taina Haukka, Antero Vuorinen, Saara Backberg ja Katja Aalto.

Tässä yhteydessä otan mukaan muistamisiini Kuuluttamo Teamin, joka oli minulle todella korvaamaton. Ensin äänitekniikan hoiti riihimäkeläinen Miki Wallenius (aamupostin piirtäjä, Voima -radioaseman ja nykyään Häme Ylen toimittaja) kaksi vuotta. Jatkossa vuodesta 1997 alkaen Antero Vuorinen G-mies Karjaalta oli laitteineen kaikissa otteluissa mukana, myös Helsingissä. Kaiken muun, mitä ottelutapahtumassa kuuluttamossa piti tehdä, hoitivat Teamin tytöt. Heidän roolinsa oli todella tärkeä, ja he pitivät tilanteet hallinnassa: Taina Haukka, Henna Backberg ja Katja Aalto. Nämä kolme olivat Braahen, Meilahden ja Finnairstadionilla kirjureina aina mukana Pihkalan lisäksi. Lisäksi lähes 20-vuotiseen Teamin toimintaan kuului vahvasti vielä Saara Backberg. Pihkalassa Team toimii edelleen, joten kirjuritehtävät ovat ammattilaisten käsissä. Tämän Teamin palkitseminen on kerran saatu päätösristeilyllä Online-seura nimikkeellä. Noudin palkinnon Taina Haukan kanssa. Samalla risteilyllä sain myös vuoden kuuluttaja palkinnon, komean pytyn. Vuosi oli 1998 ja sen jälkeen ei ole kuuluttajia palkittu, en tiedä miksi.

Tuntuu siltä, että tämä menee liikaa kehumiseksi, mutta kerronpa nyt kuitenkin. Tein aina tilastoja ja niin teinpä itsestäni myös. Pääsarjaotteluita naiset ja miehet yhteenlaskettuna tuli kuulutettua tarkasti 478 kertaa. Vuosiakin kertyi yhteensä 26 vuotta. Lisäksi viihdyin yllättävän hyvin Pihkalan kuuluttamossa vuosina 1989-2015 asti myös junioriotteluissa tyttöjen ja poikien C-ikäisistä aina A-poikiin asti. Tämä ei ole tarkka luku, mutta on noin 200 ottelun paikkeilla eli voisi sanoa, että melkeinpä asuin kuuluttamossa. Vuonna 2015 kuulutin yhden ottelun ja sen jälkeen halusin jäädä sivuun, paitsi vuoden 2015 Itä-Lännessä olin vielä mukana. Itä-Länsi kuulutuksia minulle kertyi neljä kappaletta ja olivat kuuluttajaurani kohokohtia. Vuodet olivat 1997, 2004, 2013 ja 2015.

Kohokohdista vielä, jotka ovat muistelun ja mainitsemisen arvoisia ovat sekä vuoden 1997 Itä-Länsi, kun tasavallan presidenttikin Martti Ahtisaari oli ottelua kunnioittamassa, että Tahkon miesten suomen mestaruuteen asti yltävä ottelu vuonna 2007 – se kyllä oli juhlaa parhaimmillaan. Pahin ja mieleenpainuvin oli myös surullinen vuosi 2012. Hyvinkäällä tapahtui järkyttävä ampumistapaus, joka tapahtui yhden iltaottelun jälkeen joukkueen ollessa juhlistamassa tärkeää voittoa Pattijoen Urheilijoista paikallisessa ravintolassa. Nuori lahjakas kakkospolttajamme ja Tahkon kasvatti Topi Koistinen menehtyi tapauksessa. Tapaus vaikutti todella kaikkeen joukkueen toimintaa sinä vuonna. Muisto-ottelu pelattiin tapauksen jälkeen ja se vaati myös kuuluttajalta paljon tunteiden hallintaa. Piti miettiä äänin ja sanoin, jotta onnistuisi oikein, ja ylipäätään että sai kaiken sanotuksi yleisölle.

Mielelläni muistelen myös kun sain juontaa Tahkon kauden päättäjäisiä silloinkin kun Tahko oli yleisseura. Ensimmäisiä paikkoja oli Hotelli Rantasipin yökerho. Myöhemmin pesäpallon kauden päättäjäiset olivat niin martin kuin puolimatkankin koululla. Myöhemmin mukaan tuli useita kertoja Teamin loistavana taulunhoitajana, apukuuluttajana, mainos- ja esittelykuuluttajana sekä kahtena vuotena kenttähaastattelijana toimineen Henna Backberg, ja hänen kanssaan sain juontaa päättäjäisiä aina vuoteen 2018 asti.

Lopuksi vielä pesäpallossa olen mukana vahvimmin tällä hetkellä junioripesäpalloa seuraavana vanhempana, sillä tyttäreni Miian tytöt Eveliina ja Elina Huohvanainen pelaavat Pontevan koripallon SM.joukkueiden lisäksi Tahkon C- ja B- tyttöjen SM-joukkueissa ja naisten suomensarjajoukkueessa ja saavat kyllä vähän turhankin vaativia mainintoja otteistaan minulta pelin jälkeen.

Pakko tähän loppuun on vielä mainita, että nautin aina ollessani miesten otteluista kuuluttajana yhdessä Teamin kanssa. Sen lisäksi, Hyvinkään Tahkolla on ollut loistava menestys, ja sen mukana on ollut ilo olla. Menestys ei nyt ole ihan Sotkamon luokkaa, mutta melkein. Eniten tietenkin ovat jääneet muistiin pelaajat, joissa on ollut särmää ja vaikuttavuutta. Vaikka en ollut nykyisenlainen hehkuttaja mikrofoonissa, ääni kyllä nousi aina vähän liikaakin, kun esim. Kari ”Karra” Kuusiniemi teki huippuhyviä ratkaisuja ja välillä piti yleisöäkin lämpimänä. Tietysti myös Simo ”Isokello” Eerikäinen, josta tuli kaikilla tavoin legenda, on jäänyt mieleen. Tässä jää todella moni huippu huomioimatta, sillä heitä on ollut niin monta, että tässä loppuu palstatila, jos kaikki kirjoittaisin ylös. Mainitaan nyt kuitenkin vielä miesten joukkueiden pelinjohtajat, joiden ratkaisuja seurailin tarkasti. Erityisesti jäi mieleen Stig Tainion pelinrakentajan ajatukset joukkueessa, sillä mielestäni joukkueessa on myös muitakin pelaajia kun ykköskärjen rosteri. Näin muuten tuli vuoden 2007 suomenmestaruus, kun pelaajat saivat laajalla rosterilla vastuuta ja sitä kautta onnistumisia.

Terho Heliranta on yksi niistä taustatekijöistä, joiden panos seuran eteen on ollut korvaamaton. Hän on voittanut pelinjohto-, valmennus- ja joukkueenjohtourallaan useita SM-mitaleita tyttö- ja naispesäpallon puolella. Heliranta on toiminut Tahkossa myös useassa eri tehtävässä seuratyökentällä ja kuuluttanut itsensä tahkolaisen yleisön sydämeen usealla eri vuosikymmenellä. Kiitämme Terhoa kaikesta seuran eteen tehdystä työstä!

Tahko sopimustilanne – Kausi 2021

Hyvinkään Tahkon kausi päättyi tänä vuonna puolivälieriin ja katseet on nyt käännetty kohti seuraavaa vuotta. Uuden kauden joukkueen rakennus on hyvässä vauhdissa. Tahkon sopimustilanne (päivitetty

Lue lisää »

Omat kasvatit jatkavat!

Tahkon Leidien kauden 2021 joukkue rakentuu hyvää vauhtia! Tällä kertaa loistavia uutisia saadaan jatkosopimusten merkeissä, kun Tahkon omat kasvatit, alusta asti Leidi-projektissa mukana olleet Ira

Lue lisää »

Juha Korhonen 40v ja 2v jatkosopimus!

Hyvinkään Tahko ja Juha Korhonen ovat solmineet kahden vuoden jatkosopimuksen Tänään 40 vuotta täyttävä Korhonen on yksi Superpesiksen kaikkien aikojen parhaista pelaajista. Korhonen johtaa Superpesiksen

Lue lisää »

Triplajatkot!

Tahkon Leidien kauden ratkaisupelit ovat käsillä, mutta joukkueessa rakennetaan jo vahvasti tulevaa. Tahko sai kolme tärkeää jatkosopimusta, kun Lotta Vahvelainen, Netta Rummukainen ja Titta Siilin

Lue lisää »

Naisten pudotuspelien katsomojako

Naisten pudotuspeleissä Pihkalassa otetaan käyttöön kaksi 500:n hengen sektoria. Katsomo jaetaan 2-puolen ja 3-puolen sektoreihin, joissa molemmissa on oma sisäänkäyntinsä, kenttämyyntipisteensä sekä WC-tilansa. Erillisiä sektorilippuja

Lue lisää »

Leideille tärkeät jatkosopimukset!

Tahkon Leidit sai kolme tärkeää jatkosopimusta, kun Pauliina Harinen, Laura Kerola ja Anni Heikkilä jatkavat joukkueessa. Kolmikko on ollut tärkeässä roolissa Hyvinkäällä tällä kaudella. Pauliina

Lue lisää »

Emma Heikkilä vuokralle Vesattariin

Tahkon Leidit ja Mynämäen Vesattaret ovat solmineet vuokrasopimuksen koskien Tahkon Emma Heikkilää. Etukentällä ulkopelissä viihtyvä Heikkilä siirtyy ottelukohtaisella sopimuksella pelaamaan Mynämäen riveihin hankkimaan arvokasta superpesiskokemusta

Lue lisää »