Tahkon historia vuosilukuina 2018-11-19T15:39:28+00:00

2018

– Tahkon miesten Superpesisjoukkue pelasi vaihtelevan runkosarjan. Keskikesällä sijoitus oli komeasti jopa viides, mutta lopulta joukkue jäi alempaan jatkosarjaan. Pudotuspelipaikkaa joukkue ei lunastanut ja kausi päättyi aikaisin.
– Uusia pelaajia joukkueessa olivat Mikko Mahlamäki, Joni Rytkönen, Atte Brandt ja Eetu Hämäläinen.
– Tahkon Leidit lähtivät ensimmäiseen Superpesiskauteen maltillisin odotuksin. Tavoitteena ollut sarjapaikan säilyttäminen toteutui.
– Tahkon A-pojat voittivat upeasti Suomen Mestaruuden! Loppuottelussa kaatui Oulun Lippo
– Tahkon B-pojat sijoittuivat SM-sarjassa komeasti kolmanneksi.
– Tahkon C-pojat ottivat SM-pronssia C-nuorten leirillä Seinäjoella
– Myös muut juniorijoukkueet menestyivät hienosti kauden aikana omissa sarjoissaan. Tahko oli jälleen yksi menestyneimmistä pesäpalloseuroista juniorisarjoissa.
– Toiminnallisesti aloitettiin pesisliikkaria, tehtiin HyPS:n kanssa Pesisfudiskoulua, uudistettiin ottelutapahtumaa ja oltiin aiempaa aktiivisemmin esillä katukuvassa.

2017

-Tahko Leidit voittivat ylivoimaisesti Naisten Ykköspesiksen ja nousivat Superpesikseen. Mahtava suoritus koko joukkueelta.
-Miesten Superpesiskauteen lähdettiin nuorella joukkueella. Tavoitteena oli ajaa omia nuoria pelaajia sisään Superpesikseen. Patrik Vartama, Santtu Patova, Erik Lahti, Matias Kauppinen ja Jere Harjuvaara murtautuivat joukkueeseen. Kimmo Carlson tuli uusivanhana vahvistamaan joukkuetta.
-Tahko jäi runkosarjassa alempaan jatkosarjaan, mutta nousi jatkosarjan voittajana puolivälieriin. Vastassa oli tuttu Joensuun Maila, joka olikin vahvempi ja eteni välieriin.
-C-pojat voittivat SM-kultaa Oulun Nuorisoleirillä, B-tytöt sijoittuivat pronssille ja A-pojat olivat myös kolmansia Nuorten Superpesiksessä. Junioritoiminta on vankalla pohjalla.
-Jorma Kosunen ja Leena Lehmussaari jättäytyivät pois miesten Superpesistoiminnasta. Uusi osakeyhtiö, Tahko Pesis Oy, perustettiin vastaamaan miesten Superpesistoiminnasta. Toimitusjohtajana aloitti Miika Rantatorikka.
-Ella Kaasinen aloitti seuran toisena työntekijänä, junioripäällikkönä
-Tahkossa oli lisenssipelaajia yhteensä 410, jonka ansiosta Tahko on yksi suurimmista pesäpalloseuroista.

2016

-Superpesismiehistöön liittyi uusina pelaajina Juha Katajisto, Ville Kero, Roni Wahl ja Mikko Pauna. Marko Pelkonen ja Valentin Ikonen jatkoivat uraansa muualla. Timo Rantatorikka lopetti peliuransa. Pelinjohtoon tuli Sami Sirviön pariksi Jari Levänen.
– Tahko lähti tavoittelemaan hyvää alkukautta muutaman aiemman vuoden vaikean alkukauden sijaan. Tämä onnistui hyvin ja Tahko olikin alkukaudesta jopa toisena sarjataulukossa. Sarjan keskiryhmä oli tasainen ja neljän joukkoon sijoittuminen oli aivan viimekierroksiin asti mahdollista. Huonot pelit sarjan lopussa pudottikin Tahkon seitsemänneksi.
– 2016 oli käytössä ns. sääliplayoffit, jossa Tahkon kohtasi Jyväskylän Kirin. Tuon sarjan Tahko selvitti ja eteni kahdeksan joukkoon. Vastaan tuli Sotkamon Jymy, joka selvitti Tahkon tieltään varsin helposti. Hyvin alkanut kausi päättyi pettymykseen.
– Tahko järjesti pesäpallon Tenavaleirin 30 vuoden tauon jälkeen. Leiri onnistui järjestelyiltään erinomaisesti ja se saisin paljon positiivista palautetta. Leirillä oli 93 joukkuetta, 1400 leiriläistä ja 100 nuorisotuomaria.
– Juniorimenestys oli hyvää. E-pojat voittivat hopeaa Tenavaleirillä. C-pojat sijoittuivat kolmanneksi Nuorisoleirillä Lappeenranta/Imatralla. B-tytöt voittivat prossimitalit. B-pojat voittivat hienosti Suomen mestaruuden. Tahko oli mitalimäärällä mitattuna paras junioriseura, yhteensä 4 mitalia.

2015

– Tahko juhli 100-vuotiasta taivaltaan monin eri tavoin. Juhlavuotena järjestettiin musikaali, Tahko-päivä, juhlavastaanotto, juhlavuotta juhlittiin Tahko-AA Superpesisottelussa, julkaistiin 100v juhlavuoden Tahko-aiheiset taulut, muisteltiin menneitä aikoja Rantasipi-näyttelyssä ja uudistettujen nettisivujen julkaisuissa. Hienoa oli, että monet vanhat pelaajat juhlistivat juhlavuotta läsnäolollaan.
– Tahko järjesti upeasti onnistuneen Itä-Länsi tapahtuman kesäkuun viimeinen viikonloppu. Järjestelyt sujuivat hienosti ja yleisöä oli tapahtumassa mukavasti.
– Juniorijoukkueet eivät tänä kesänä onnistuneet mitaleja nappaamaan, C-tytöt sijoittuivat Nuorisoleirillä hienosti 9:ksi.
– Tahkon Superpesisjoukkue koki kovasti muutoksia; Riku Rantanen lopetti pelaajauransa, Teemu Vuoristo, Kimmo Carlson, Pasi Kokkonen ja Petri Kulmala siirtyivät pois Tahkosta. Uutena pelaajana Tahkoon tuli Marko Pelkonen ja omista junioreista pelaavaan kokoonpanoon murtautui koppari Sami Virto.
– Kausi alkoi edellisvuoden tapaan vaisusti. Nousua jouduttiin odottamaan heinäkuun puolelle. Lopulta sijoitus runkosarjassa oli 7. Puolivälierässä vastaan tuli Joensuun Maila, joka oli parempi voitoin 3-0.

2014

– Tahko lähti kauteen uuden lukkarin voimin; Juha Puhtimäki saapui Tahkoon Koskenkorvan Urheilijoista. Riku Rantanen siirtyi jokeripaitaan ja viuhkan varteen tuli uusvanha Sami Sirviö. Kausi alkoi heikosti ja Tahko olikin pitkään sarjan häntäpäässä. Juhannuksena alkoi kuitenkin mahtava nousu runkosarjan vitoseksi ja lopulta sijoitus oli hienosti neljäs Tahkon hävittyä pronssiottelussa Joensuun Mailalle otteluvoitoin 2-1.
– Juha Korhonen voitti kärkilyöntitilaston 210 kärkilyönnillä.
– Naisten joukkue pelasi hienosti suomisarjassa ja nousi kaudelle 2015 Ykköspesikseen.
– B-pojat pelasivat upeasti kuuden parhaan joukkoon Toni Sarkkisen ja Matti Pölläsen johdolla. Muut vanhemman ikäluokan joukkueet eivät päässeet jatkopeleihin.
– Haapajärven Tenavaleirillä Tahkon Brown oli kilpasarjassa 7. ja muilla valtakunnallisilla leireillä Tahko oli aiempien vuosien tapaan vahvasti esillä.
– Tahko ry:ssä aloitti syksyllä toiminnanjohtajana ja valmennuspäällikkönä Miika Rantatorikka
– Tahko ry sai Itä-Länsi tapahtuman järjestettäväkseen

 

2013

– Superpesisjoukkue lähti kauteen suurien odotusten saattamana. Uusia pelaajia joukueessa olivat Itä-Lännessä edelliskesänä pelanneet Kimmo Carlson sekä Pasi Kokkonen. Lisäksi ykköspesiksen lyöjäkuningas Petri Kulmala siirtyi Hyvinkäälle UPV:sta. Edelliskauden joukkueesta Taneli Rantatorikka lähti lukkaroimaan Jyväskylään, Jesse Jokela siirtyi Kankaanpäähän, joukkuetta auttamassa käynyt Aleksi Mäkelä palasi Turkuun juniorivalmennukseen, Antti Vihtkari siirtyi Oulun ykköspesisjoukkueeseen, Mikko Linnaluoma lopetti peliuran ja Matti Pöllänen lähti hakemaan vastuuta Haminasta.
– Farmiyhteistyö jatkui PuMun kanssa tiiviinä. Yhteistyön etuja nähtiin kauden aikana, kun moni Tahko-juniori kypsyi peleissä. Lopulta Iiro Kuosan mainiot otteet huomioitiin myös Superpesiksessä ja mies pelasi loppukauden kypsästi myös Superpesiksessä.
– Superpesisjoukkue sijoittui runkosarjassa viidenneksi ja taisteli Joensuun kanssa sinnikkäästi. Pohjoiskarjalalaiset olivat lopulta 4-2 otteluvoitoin parempia.
– B-pojat ilahduttivat kypsällä ja taidokkaalla pesäpallollaan vieden lopulta ikäluokkansa Suomen Mestaruuden ansaitusti pelinjohtajanaan Markus Wirzenius ja kakkosenaan Kari Kuusiniemi.
– C-tytöt puolestaan selvisivät Turun Nuorisoleirillä nuorekkaalla joukkueellaan kilpasarjan finaaliin, jossa Oulun Lippo oli lopulta vahvempi.

2012

– Muutoksia edelliskauden joukkueeseen tuli, kun Antti Kataja-Rahko, Olli Lehtola sekä Miika Jokinen lopettivat uransa. Juna vei myös pohjanmaalle. Tero Viinamäki palasi kotikonnuilleen Nurmoon, Iiro Hämäläinen siirtyi sarjanousija Alajärvelle. Riku Tainio jatkaa pelejään suomensarjassa Jokioisilla ja Iiro Haimi siirtyi ykköspesikseen Puna-Mustiin.
– Joukkueeseen liittyivät uusvanhoina pelaajina Vimpelistä kuuden vuoden tauon jälkeen palannut Timo Rantatorikka. Mikko Linnaluoma palasi Puna-Mustista sekä Riku Rantanen vuoden Kouvolan visiitin jälkeen. Rinkiin nostettiin Lahden Maila-Veikkojen kasvatti Otto Kaartokallio sekä kymeenlaaksossa edelliset pari vuotta vaikuttanut oma kasvatti Matti Pöllänen. Pasi Virtanen jatkoi pelinjohtajana, kakkosenaan Antti Yli-Saunamäki.
– Kaudesta 2012 jäivät päälimmäisenä mieleen toukokuussa tapahtunut tragedia, jossa Topi Koistinen poistui keskuudestamme, sekä yhteisöllisyyden voima, joka auttoi joukkuetta jatkamaan eteenpäin ja taistelemaan useista loukkaantumisista huolimatta aina runkosarjan sijalle 4. ja puolivälieriin Joensuuta vastaan. Ottelusarjassa JoMa oli sitten 4-2 vahvempi.

– Juniori-Tahkon jatkoi edellisvuosien toimintatavalla ja sen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kari Käyhkö.
– A-pojat pääsivät mitalien makuun 15 vuoden tauon jälkeen ja ottivat hienosti pronssia kauden päätteeksi
– B-pojat ylsivät puolivälieriin, mutta niissä Sotkamon Jymy suisti joukkueen jatkopeleistä
– D-ikäisten Varkauden suurleiri oli Tahkolle menestys, tytöt ottivat kultaa sekä kilpa- että pelisarjassa ja pojat pronssia kilpasarjassa

2011

– Kauden 2011 tavoite oli päästä 8 parhaan joukkoon ja pudotuspeleihin. Tämä onnistukin, kun Tahko sijoittui runkosarjassa sijalle 7. Vimpeli oli kuitenkin puolivälierissä vahvempi ja vei voitot puhtaasti 4-0 Tahkon viedessä kaksi jaksoa kahdeksasta.
– Poislähtijöitä olivat: Riku Rantanen (KPL), Simo Eerikäinen (lopetti), Valtteri Ketonen (lopetti), Aleksi Mäkelä (lopetti), Tero Lepola (lopetti). Tilalle tulivat Jesse Jokela (UPV), Miro Marttila (Jokioinen), Antti Kataja-Rahko (Nurmo), Taneli Rantatorikka (Tahko), sekä omista nuorista pääsivät mukaan Teemu Nikkanen, Topi Koistinen, Valtteri Virtanen, Miika Jokinen, IIro Hämäläinen ja Riku Hokkanen (ViPa). Pelinjohtoon palasi muutaman vuoden tauon Superissa pitänyt Pasi Virtanen, aisaparina jatkoi Jari Levänen.
– Juha Korhonen palkittiin Kouvolassa pelatussa Itä-Lännessä kentän parhaana pelaajana.
– JunioriTahko jatkoi aktiivista toimintaansa ja sen puheenjohtajaksi valittiin Hannu Kontiainen.
– Tahko on pelilisenssien määrässä (245 kpl) Espoon kanssa jaetulla 3.sijalla, jos joukkueet laitetaan suuruusjärjestykseen kilpalisennssien mukaan. Seinäjoen Mailajussien ja Nurmon Jymyn pitäessä kärkisijoja.
– A-poikien superpesisjoukkue jäi lohkossaan sijalle 5. eikä yltänyt jatkopeleihin. B-pojat selviytyivät kuuden joukkoon ja puolivälieriin Kiteetä vastaan, mutta Kitee jatkoi kahden voiton turvin välieriin.
– C95-pojat yllättivät hopeatilallaan Jyväskylän Nuorisoleiriltä. Myöskin D-tytöt saivat Suurleiriltä tuliaisia, kun he palasivat kotiin pronssimitalit kaulassaan. E-tytöt saalistivat tenavaleiriltä sijan 5.

2010

– Kaudelle 2010 asetettiin tavoitteksi pääsy jatkopeleihin. Myös ulkopeliä lähdettiin parantaan edelliskaudesta.
– Poislähtijöitä olivat: Jukka Ristimäki (Ulvila), Jukka Lankinen (KaMa), Kimmo Siivonen (ViPa) ja Mikko Linnaluoma (lopetti) ja tilalle tulleita ovat: paluumuuttaja Riku Tainio (Joko), Lauri Vierimaa ja Olli Lehtola (KPL). Pelinjohtoon asettui kaksikko Sami Sirviö ja Jari Levänen. Myös omia junioreita ajettiin Superiin sisään.
– Lopullinen sijoitus runkosarjan viides, mutta kun Oulun Lippo oli puolivälierässä 3-0 vahvempi, niin se jäi myös lopulliseksi sijoitukseksi.
– JunioriTahko järjestäytyi uudelleen perustaen oman johtoryhmänsä edistääkseen toimintaansa Jussi Haapalan toimiessa sen puheenjohtajana.
– Tahko nousi lisenssimäärältään yhdeksi suurimmista pesäpalloseuroista. Sijoitus 2. tai 3. riippuen lasketaanko pesispassit sekä toimitsijalisenssit mukaan vai ei.
– Kesällä Tahko keräsi leirimestystä, kun E-tytöt voittivat hienosti kultaa, E-poikien säestäessä pronssilla.
– Naiset sijoittuivat ykköspesiksen etelälohkossa sijalle viisi.
– B-tyttöjen superpesiksessä tahkolaiset selviytyivät jatkosarjaan, mutta jäivät niukasti mitalipelien ulkopuolelle, vaikka keräsivät tasapisteet 18 Seinäjoen ja Porin kanssa. Myös B-pojat selvisivät jatkolohkoon, mutta kun siellä sijoitus oli kolmas, niin se tiesi jaettua viitossijaa F-lohko Siilinjärven kanssa.

2009

– Kauteen 2009 Tahkon miesjoukkuetta lähdettiin uusimaan pettymyksen vuoden 2008 jälkeen.
– Poislähtijöitä olivat: Anssi Lammila (KPL), Mikko Röppänen (lopetti) ja Riku Tainio (JoKo) ja uusia nälkäisiä tulokkaita ovat: Iiro Haimi (IPV), Jukka Lankinen (KaMa), Jukka Ristimäki (KaMa) ja Tero Viinamäki (SMJ).
– Seuraorganisaatiota on uusittu ja nuorten Superpesisjoukkueisiin panostusta on lisätty.
– Koko eteläisen Suomen ”maakuntajoukkueena” Tahko on hyvinkin valmis kauteen 2009.
– Miesten Superpesisjoukkueen kaudesta tuli kymmeneen vuoteen heikoin. Runkosarjassa päästiin niukin naukin kahdeksanneksi, mutta puolivälierissä Pattijoki pudotti Tahkon pois pelistä voitoin 4-1. Simo Eerikäisen maagisen 1000 lyödyn juoksun rikkominen ja Juha Korhosen kärkilyöntitilaston voitto olivat joukkueelta kauden parasta antia. Yleisö ei kuitenkaan hylännyt Tahkoa vaan sitä kävi otteluissa oikein mukavasti 2233 katsojan keskiarvolla ottelua kohden.
– C-pojat 93 voittivat ikäluokkansa Suomen mestaruuden Seinäjoen Nuorisoleirillä. Tahkon pojat pelasivat leirin tappioitta.
– Naisten ykköspesisjoukkue sijoittui etelälohkossa ihan mukavasti kolmanneksi Kouvolan ja Vihdin kannoille.
– A-pojat ja B-tytöt selvittivät tiensä omiin jatkosarjoihinsa joissa ei kuitenkaan mainittavaa menestystä saatu.
– Kauden alussa luovutettu miesten Suomensarjapaikka otettiin takaisin heti toisen maakuntasarjajoukkueen toimesta.

2008

– Tahkon miesjoukkue kauteen 2008 säilyi kutakuinkin entisenä aina joukkueenjohtoa ja huoltoa myöten.
– Menestyksekkään pesäpallouran tehnyt Markus Meriläinen lopetti pelaamisen ja Iiro Haimi siirtyi Imatralle.
– Uutena pelaajana joukkueeseen liittyi Teemu Haataja Kuopiosta.
– Mestaruuden jälkeen miesjoukkueen tavoitteet oli asetettu korkealle, mutta niissä petyttiin todella pahasti. Sijoitukset runkosarjassa (6.) ja jatkosarjassa (7.) olivat pettymys joukkueelle ja eritoten seurajohdolle talouden suhteen.
– Muutoin urheilutoiminta laajeni ja kehittyi Tahkossa edelleen edellisestä kaudesta.
– Erityisesti ennen myös naistoiminnastaan niin maineikkaan Tahkon toivat taas uusien ”parrasvalojen kynnykselle” B-tytöt, jotka pelasivat myös menestyksellä naisten Ykkössarjaa.

2007

– Tahko jatkaa muutosten tiellä. Simo Eerikäinen, Vesa Musto ja Veikka Ketonen lopettavat pesäpalloilun superpesiksessä. Jussi Kivisilta siirtyy Jyväskylän Kiriin ja Miika Rantatorikka ryhtyy taas pelinjohtajaksi.
– Paluumuuttajina Tahkon paidan pukevat päälleen taas Markus Meriläinen (KPL) ja Mikko Röppänen (JoMa).
– Uusina pelaajina Tahkoon siirtyvät Aleksi Mäkelä (Köyliö), Jarkko Björn (Vihti), Kimmo Siivonen (Vihti) ja Taneli Rantatorikka (RiiPe) sekä Miikka Matikka ja Marko Viitanen.
– Miesten Superpesiksen runkosarjassa Tahko sijoittui neljänneksi ja pudotuspeleissä tipautti viidennessä ottelussa Nurmon Jymyn pois loppuottelusta.
– Loppuottelusarjassa Tahko nappasi Suomen pesäpallokansan suureksi yllätykseksi kauan hakemansa miesten mestaruuden lyömällä ennakkosuosikki Sotkamon Jymyn lopulta selvästi otteluvoitoin 3-1.
– Mestaruuden myötä tahkolaiset tyhjensivät myös kauden palkintopöydän: vuoden pelaaja Simo Eerikäinen, vuoden lukkari Riku Rantanen, vuoden Jokeripelaaja Simo Eerikäinen, vuoden pelinjohtaja Miika Rantatorikka, vuoden valmentaja Harri Autero ja vuoden tulokas Miikka Matikka.
– Myös Tahkon D-juniorit Tahko Reijlers voittivat ikäluokkansa leirimestaruuden vieläpä ylivoimaisesti häviämättä otteluakaan.
– Vuosi oli uskomaton Tahkon uudistetulta seurajohdolta, kun vararikon partaalta noustiin miesten mestaruuteen ja tasapainotettiin seuran talous kuntoon.

2006

– Pasi Kokkonen, Olli-Jussi Makkonen ja Mikko Röppänen siirtyivät Joensuun Mailaan. Timo Rantatorikka Vimpelin Vetoon ja Antti Vihtkari Oulun Lippoon. Miika Rantatorikka pelinjohtajaksi ja uusina pelaajina joukkueeseen liittyivät Mikko Närhi (KPL), Anssi Lammila (AA), Mikko Linnaluoma (RiiPe), Riku Tainio, Matti Koskinen ja Iiro Haimi.
– Kesällä Mikko Närhi siirtyi Kajaaniin ja Simo Eerikäinen jatkoi pelaajauraansa Tahkossa.
– Kauden alkaessa Miika Rantatorikka takaisin ulkokentälle ja Stig Tainio pelinjohtajaksi.
– Tahko sijoittui lopulta uudella iloisella ilmeellään runkosarjan kuudenneksi.
– Loppusarjasta Tahko ei enää päässyt neljän parhaan joukkoon.

2005

– Simo Eerikäinen, Pasi Kokkonen ja Riku Rantanen siirtyivät Tahkoon. Marko Peltonen päätti pitkän Superpesisuransa ja Timo Rautiainen palasi Jyväskylän Kiriin. Kausi päättyi nelossijaan finaalipaikan valuttua Kiteelle 5. välierän 2. kotiutuskisassa.
-E93 -pojille leirihopeaa.

2004

– Timo Rantatorikka ja Tero Lepola Marko Hovin ja valmentajaksi siirtyneen Miika Rantatorikan tilalle. Antti Vihtkari liittyi joukkueeseen viimeisenä siirtopäivänä heinäkuussa. Sijoitus oli 3. sekä runkosarjassa että ylemmässä jatkosarjassa. Sijoitus lopulta neljäs loukkaantumisten sävyttämällä kaudella.

2003

– Entisellä miehistöllä runkosarjan 4. sija. Puolivälierissä tappio Pattijoelle otteluin 3-4
– miehille SM-hallipesiksen hopeaa

2002

– Makkonen, Rautiainen ja Röppänen Tahkoon Eerikäisen ja Meriläisen tilalle.
– Miehet ylsivät pronssimitaleille, runkosarjassa myös 3. sija.

2001

– Miehet jälleen nelosia. Juha Korhonen Kunnari -kunkuksi, Valtteri Ketonen etenijätilaston 2. tasajuoksuin etenijäkuningas Tervosen kanssa.
-C-pojat SM-hopealle.

2000

– Miehet neljänneksi tiukan taloudenpidon ohjatessa toimintaa.
– Simo Eerikäinen voitti 4. lyöjäkuninkuuden ja ylitti ensimmäisenä 600 lyödyn juoksun rajan.
– Valtteri Ketonen voitti etenijäkuninkuuden.

1990-luku

1999

– Miehet hopealle sopupelijupakan värittämällä kaudella.
– Marko Hovi etenijäkuninkaaksi
– JunioriTahkoon 1 kultamitali.

1998

– Tahkon talous lähti vuosien alamäen jälkeen nousuun. Yli kahden miljoonan markan velkataakkaa lyhennettiin useilla sadoilla tuhansilla.
– Kaisaniemen Tiikereiden mentyä konkurssiin vuoden 1998 lopussa Tahkoon siirtyivät Simo Eerikäinen, Markus Meriläinen ja Teemu Haataja
– Naiset putosivat Superpesiksestä
– Miehet yhdeksänsiä Superpesiksessä
– B-pojille SM-pronssia
– Reijo Taljasta Tahkon puheenjohtaja, Raimo T.A. Virtanen väistyi
– Ilkka Musto Tahkon uudeksi toiminnanjohtajaksi Aulis Paskin tilalle

1997

– Neljäs miesten Superpesiksessä
– Nousu naisten Superpesikseen
– A-pojille SM-kultaa
– 5 muuta SM-mitalia juniorileireiltä
– Itä-Länsi -arvo-ottelu Hyvinkäällä, jonka yhteydessä pelatussa Maailmancupissa Hard Rock Teamille kultaa

1996

– Hopeaa miesten Superpesiksessä
– 1996 – A-pojille SM-kultaa
– 1996 – B-pojille SM-pronssia

1995

– Miesten Superpesiksen neljäs
– Nousu naisten Ykköspesikseen
– A-pojille SM-kultaa

1994

– Hopeaa miesten Superpesiksessä
– B-pojille SM-kultaa

1993

– Viides miesten Superpesiksessä

1992

– Hopeaa miesten Superpesiksessä
– B-tytöille SM-kultaa

1991
– Neljäs miesten Superpesiksessä
– B-tytöille SM-pronssia

1990
– Pronssia miesten Superpesiksessä
– B-tytöille SM-kultaa

1980-luku

1989
– Pronssia miesten Superpesiksessä
– B-tytöille ja -pojille SM-hopeaa

1988
– Seitsemäs sija miesten SM-sarjassa
– B-pojille SM-pronssia

1987
– Pronssia miesten SM-sarjassa
– miesten pesäpallon SM-cupin voitto
– A-pojille SM-hopeaa

1986
– Seitsemäs miesten SM-sarjassa

1985
– Yhdeksäs miesten SM-sarjassa
– B-pojille SM-kultaa
– A-pojille SM-pronssia
– Tahkon koripalloilijoille SM-sarjan yhdeksäs tila

1984
– Yhdeksäs miesten SM-sarjassa
– Merja Laine voitti naisten SM-sarjan etenijätilaston
– A-pojille SM- hopeaa ja B-pojille SM-pronssia
– Tahkon koripalloilijoille SM-sarjan yhdeksäs tila

1983
– Naisille pesäpallon SM-kultaa
– Miehille pesäpallon SM-hopeaa
– Antti Laurila voitti lyöjätilaston viidennen kerran
– Antti Laurilasta vuoden pesäpalloilija
– A-pojille SM-kultaa
– B-tytöille SM-pronssia
– Tahko järjesti SM-maastojuoksut

1982
– Miehille pesäpallon SM-pronssia
– Antti Laurila lyöjäkuninkaaksi
– Naisille SM-pronssia
– B-tytöille pesäpallon SM-kultaa, A- ja B-pojille SM-hopeaa
– käsipalloilijat ykkösdivisioonan seitsemänsiä

1981
– Miesten 3. peräkkäinen pesäpallon SM-kulta (runkos. 22 ott – 19 voit – 2 tasap – 1 tap – 223-112) 40 pist. kats.ka 2572
– Loppusarjassa (6 ott – 4 voit – 0 tasap – 2 tap – 34-18) 11 pist kats.ka 3143
– Tahko järjesti pesäpallon Itä-Länsi -ottelut
– Antti Laurila saavutti kolmannen lyöjäkuninkuutensa
– Kari Kuusiniemi voitti etenijätilaston
– B-tytöille SM-kultaa
– miesten koripallon SM-pronssi

1980
– Miehille pesäpallon SM-kultaa (runkos. 22 ott – 20 voit – 0 tasap – 2 tap – 242-100) 40 pist. kats.ka 2386
– Loppusarjassa (6 ott – 4 voit – 0 tasap – 2 tap – 46-32) 11 pist kats.ka 3574
– Tahkolle lyöjätilaston kolmoisvoitto: 1. Antti Laurila, 2. Stig Tainio, 3. Markku Kuikka
– B-tytöille SM-kultaa
– Tahkon miehille koripallon SM-pronssi
– Käsipalloilijat ykkösdivisioonan viidensiä

1970-luku

1979
– miesten pesäpallon SM-kulta (runkos. 22 ott – 17 voit – 2 tasap – 3 tap – 196-106) 36 pist. kats.ka 2867
– loppusarjassa päädyttiin tasapisteisiin 10-10 Kirin kanssa (kats.ka 4897)
– uusintaottelu Kouvolassa Tahkolle 9-1 n 10000 katsojan edessä (liput loppuivat kesken)
– miesten kotipelejä seurasi kauden aikana 51128 katsojaa
– naisten pesäpallon SM-kulta
– Jukka Sulalampi juoksi 200 metrillä SM-kultaa
– naiskoripalloilijat nousivat SM-sarjaan

1978
– miesten pesäpallon SM-pronssi (22 ott – 14 voit – 2 tasap – 6 tap – 169-99) 30 pist. kats.ka 1852
– miesten pesäpallon SM-pronssi
– Antti Laurila voitti lyöjäkuninkuuden
– Ulla Hervala voitti lyöjäkuningattaruuden
– nousu lentopallon kakkossarjaan
– miesten koripallon SM-sarjan neljäs sija

1977
– miesten pesäpallon SM-sarjan neljäs sija (22 ott – 12 voit – 1 tasap – 9 tap – 148-132) 25 pist. kats.ka 1935
– käsipalloilijat nousivat kakkosdivisioonaan

1976
– miesten pesäpallon SM-sarjan kuudes tila (22 ott – 11 voit – 2 tasap – 9 tap – 186-117) 24 pist. kats.ka 2004
– miesten pesäpallon SM-cupin voitto
– naisten pesäpallon SM-sarjan neljäs sija
– koripallon SM-sarjan viides sija

1975
– naisten pesäpallon SM-hopeaa
– miesten pesäpallojoukkue sijalle 8. (22 ott – 9 voit – 1 tasap – 12 tap – 126-152) 19 pist. kats.ka 1598

1974
– naisten pesäpallon SM-pronssi
– miesten pesäpallojoukkue nousi takaisin SM-sarjaan

1973
– Tahko järjesti Kalevan kisat
– miesten pesäpallon ensimmäinen SM-sarjakausi – sijoitus 10. (22 ott – 6 voit – 3 tasap – 13 tap – 107-162) 15 pistettä, katsoja ka. 2276) putoaminen suomensarjaan

1972
– miesten pesäpallojoukkue nousi ensimmäistä kertaa SM-sarjaan

1970
– Jukka Tuomiselle SM-hopeaa sulkapallossa

1960-luku

1969
– koripalloilijat nousivat suomensarjaan
– naisten pesäpallon Itä-Länsi pelattiin Hyvinkäällä. Tuula Peltonen pelasi jo neljännen Itä-Läntensä.

1967
– sulkapallo otettiin Tahkon ohjelmaan

1966
– Tahko hankki 100 paria mäkisuksia annettaviksi nuorille mäkipojille

1965
– Olli Tammiselle moukarinheiton SM-pronssia

1964
– naisten pesäpallojoukkue nousi SM-sarjaan

1963
– pesäpallon naisjoukkue teki ranskalaisen visiitin SM-sarjaan

1960
– Tahko voitti Hiihdon maakuntaviestin
– Tahko otti ensimmäisenä siviiliseurana ampumahiihdon ohjelmaansa
– Hannu Saarelainen tuli toiseksi SVUL:n Suurleirin kieppikilpailussa

1959
– Tahkon maja valmistui talkootyönä. Tontti ostettiin Jörn Donnerilta.

1957
– Tahkon suunnistajat Jukolan viestin viidensiä

1954
– Raila Turmalle hopeaa Venlojen viestissä – pesäpallon Hyvinkään Itä-Länsi ottelusarja alkoi

1951
– Tahkon koripallojaosto perustettiin

1947
– seuran nimeksi vahvistettiin Hyvinkään Tahko ry

1945-1949
– Tahkolaista antoi henkensä taistellessaan isänmaan puolesta

1943
– Tahko järjesti SM-maastojuoksukilpailut. Ylituomarina Urho Kekkonen.

1941
– Tahko järjesti suunnistuksen SM-kilpailut

1936
– Tahko järjesti Suomen hiihto- ja mäenlaskukilpailut. Paikalla oli mm. presidentti Svinhufvud.

1931
– Urho Petäjälle pronssia 110-metrin aitojen SM-kisoissa

1929
– Akki Turmalle 10-ottelun SM-hopeaa

1928
– Väinö Salolle seiväshypyn SM-kulta

1923
– Ilmari Nikanderille seiväshypyn SM-kulta

1920
– pesäpallo otettiin Tahkon ohjelmaan

1918
– paini otettiin Tahkon ohjelmaan

1916
– Tahkon Tyyne Palojoki johti naisten hiihdon 5 km SM-kisoja loppusuoralle asti kunnes kompastui vesilammikkoon ja sai lopulta pronssia

1915
– Tahko perustettiin 26.5.1915 Aseman kansakoululla pidetyssä kokouksessa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Akseli Vuoristo.