TAHKO THROWBACK -82 & AARRE ”HATTU” PELTONEN

MESTARUUSPUTKEN JÄLKEEN HUIPPUVUOSI

”Antti otti yhteyttä ja kysyi, voisinko tehdä toukokuun ensimmäiselle viikolle Throwback -jutun Tahkon kotisivuille. Yön yli nukuttuani ilmoitin voivani tehdä ja että vuosi tulisi olemaan 1982.

Miesten pronssia voittanut SM-joukkue:

             

   

 

 

Naisten pronssia voittanut SM-joukkue:

Olin äskettäin käsitellyt pesäpallon keskustelupalstalla ko. vuotta tenavaleirin osalta ja muistini mukaan Tahkon 70-vuotishistoriikissä kyseisestä vuodesta ei ollut kirjoitettu juuri mitään. Tuntui hiukan siltä, että vuosi 1982 olisi miesten kolmen vuoden mestaruusputken ja naisten ensimmäisen mestaruuden jälkeen mennyt jonkinlaisessa ”menestyskrapulassa ”historiaan. Muistikuvat liki 40 vuoden takaa olivat kuitenkin väärät minulla. Tarkastettuani Tahkon 75-vuotisjuhlajulkaisun ja Tahkolehden 1983 tuo vuosi 1982 oli seuran pesäpallohistorian kaikkein parhain. Lainaan siitä juhlajulkaisua: ”Liiton sarjoissa Tahkosta oli mukana 12 joukkuetta – kaikki olivat neljän parhaan joukossa. Se oli ennätys pesäpallohistoriassa”.

Tässä alla on yhteenveto Tahko-lehdestä vuodelta 1983. Se on sitten osaltani siinä pesäpallosta Tahkossa  vuonna 1982. Leirimenestykset ovat tietenkin leirimitaleja ilman SM-mainintaa.


Tämä on uskomatonta luettavaa.

Tuossa vuodessa 1982 kulminoitui viiden vuoden takaa eli vuonna 1977 tehdyt kolme kovaa päätöstä: seuran puheenjohtajaksi valittiin lahjakas insinööri Ismo Laintila Koneelta, Aulis Paski kutsuttiin töihin pesäpalloliiton pomon virasta Tahkon toiminnanjohtajaksi ja junioreille käynnistettiin korttelipesis eli Tahkon Pesisliiga.

Itse olin 1982 toiseksi viimeistä vuotta jaoston johdossa. Olin töissä ottanut vastaan edellisenä syksynä uuden tuotepäällikkyyden viran, joten jaostoa johdin lähinnä rutiinit hoitaen ja tenavia johtaen.

Vuonna -82 Hattu toimi Tenavien pelinjohtajana.

Samaisena vuonna Aarre Peltosen poika Marko pelasi ensimmäisen Itä-Länsi -ottelunsa.

Kaikkien edellä mainittujen kehittämistoimien primusmoottori 1977 oli paras kaverini Mauri Oksanen. SVUL:n johdossa pääsihteerinä hän oli tuomassa kasvattajaseuraansa valtakunnallisen oman kovan tietämyksensä.

Yleisseura Tahko oli 1980-luvulla lajeiltaan palloiluvoittoinen ja eri lajeissakin ihan hyvällä tasolla. Curlingin lajiliiton yksi perustajaseuroista oli Tahko ja joukkuetta luotsasi entinen pesäpallotähti Eero Vilevaara. Koripallossa pelattiin mestaruussarjaa niin miehissä kuin naisissa aina mitaleihin saakka. Käsipallossa noustiin ykkössarjaan ja lentopallossa oli joskus jopa kakkos-kolmoisajatasolla kaksi joukkuetta. Perinteisistä lajeista yleisurheilu oli aktiivinen kilpailujärjestäjä ja uutena lajina seurassa oli peli nimeltään squash. Tahko oli myös perustanut toimintaansa tukemaan Tahkon Tuki ry:n ja sen toimitusjohtajana toimi Aulis Paski. Tahkon Tuella oli omina 1982 rahoituslähteinään squashalli, fysioterapialaitos Fysico ja bingohalli. Vuoden alussa Tuki  ry osti vuokralla olevat toimitilat omakseen.

Kuten huomaatte, suomeksi sanoen ei vuosi 1982 ollut ”lainkaan paskempi” Tahkolle. Paljon ja paljon pahempiakin olen nähnyt. Silloisena jaoston puheenjohtajana haluan kiittää teitä kaikkia, jotka olitte tekemässä tuota historiaa – nauttikaa vieläkin noista ajoista.

Yhdeksänkymmenluvun laman jälkeen olin toimistolla Alun apuna pesäpallojaoston osapäiväisenä toiminnanjohtajana 1994-1997 ja 2006-2009 johtokunnassa sekä seuran hallinnosta vastaavana sihteerinä. Noistakin ajoista on paljon muistoja, mutta ne jääköön unholaan sillä pääasia on, että niistä vuosista selvittiin hengissä talousahdinkoista huolimatta.

Tahko täyttää tänä vuonna komeat 105 vuotta ja minä jos kuka uskon Tahkon tulevaisuuteen koronapandemian jälkeen. Nähdään Pihkalassa!”

Aarre Peltonen

 

Aarre ”Hattu” Peltonen on juuri 80-vuotta täyttänyt Tahkolegenda ja kunniajäsen, jonka meriitteihin kuuluvat vuosikymmenten ajalta niin useat seuran kuin monet joukkueidenkin johtotehtävät, korttelipesiksen luominen, monet muistamiset ja palkitsemiset valtakunnan tasolla (mm. Suomen Pesäpalloliiton kultainen ansiomerkki, Suomen Liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali kullatuin ristein, Suomen Keilailuliiton kultainen ansiomerkki, Hyvinkään kaupungin puurtajan malja ym.) ja listaa voisi jatkaa edelleen. Hänen työnsä pesäpallon ja liikunnan eteen on mittaamattoman arvokas.

 

Otteita kauden 1982 -kausijulkaisusta:

 

2020-05-07T09:48:09+03:00 7.5.2020|Uutiset, Yleinen|